Espoon varhaiskasvatuksessa Lukulumoa hyödynnetään myös dialogiseen lukemiseen ja matikkapuheeseen

Kysyimme Espoon varhaiskasvatuksesta, miten Lukulumoa käyttävät monikielisten lasten opettajat monikulttuuristen lasten ryhmissä.

Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja Reetta Wirtanen halusi kertoa meille lisää työstään. Suurkiitos haastattelusta Reetta! 

Reetta teki meille myös mainion vinkkipaketin, jonka voit ladata ja tulostaa täältä: "Vinkkejä mukaansatempaaviin kielenoppimishetkiin" Espoon vakan sivuilla

Hei Reetta, kertoisitko itsestäsi hieman – kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Reetta Wirtanen. Toimin varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajana Espoon kaupungilla suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Työssäni tuen ja mahdollistan lasten suomen kielen oppimista, vahvistan lasten kielellistä ja kulttuurista identiteettiä huomioimalla toiminnassa lasten kieli- ja kulttuuritaustasta nousevia arvoja ja asioita. Tuen henkilökuntaa varhaiskasvatusarjen rakentamisessa kieli- ja kulttuuritietoisemmaksi sekä huomioimaan kaikessa toiminnassa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden niin lapsissa kuin henkilökunnassakin. Espoossa moninaisuus nähdään rikkautena ja teemme töitä sen eteen, että jokainen löytäisi oman näköisen paikkansa ja kokisi kuuluvansa joukkoon juuri sellaisena kuin on.

1. Miten tutustuit Lukulumoon?
Olin kokeillut Lukulumon ilmaisversiota omien lasteni kanssa kotona ollessani vanhempainvapaalla ja ihastuin täysin Lukulumon mahdollisuuksiin. Jokapäiväiseen käyttöön Lukulumo tuli vuonna 2019, kun palasin töihin kieli- ja kulttuuriopettajaksi ja sain käyttööni oman tabletin, jonne Lukulumo oli ostettu valmiiksi Espoon kaupungin toimesta.

2. Miten käytätte Lukulumoa omassa toiminnassa / opetuksessa?

Käytän Lukulumoa päivittäin toimintahetkissä, joissa opetan lapsille suomen kieltä toiminnallisesti eri oppimisen alueita yhdistäen. Aloitamme toimintahetken yleensä aiheeseen liittyvällä laululla, jonka jälkeen meillä on aiheeseen sopiva leikki, kertaava tehtävämoniste ikätasoon sopeutettuna ja kirja dialogisesti luettuna Lukulumosta, jossa käsitellään samaa aihetta esim. värit, vuodenajat, eläimet, tunteet ja niin edelleen. Lukulumosta löytyy jo paljon valmiita kirjahyllyjä eri teemoihin liittyen, joita olen hyödyntänyt sekä koonnut omia kirjahyllyjä vuosien varrella omaan käyttööni.

Toimintahetkillä ja vapaan leikin aikana kuuntelemme ja luemme lasten kanssa dialogisesti kirjoja Lukulumosta eli käymme kirjaa yhdessä läpi keskustellen. Välillä luen kirjaa vain kaksin lasten kanssa siten, että kuuntelemme Lukulumosta kirjaa lapsen omalla/omilla kotikielillä, käännämme sanoja suomeksi ja keskustelemme yhdessä suomeksi, mitä kirjassa tapahtuu. 5-15 minuutin odottelu- ja siirtymähetkissä osa lapsista tai aikuinen pienryhmän kanssa saa kuunnella omalla tai suomen kielellä valitsemaansa kirjaa kuulokkeilla sillä aikaa, kun muut esimerkiksi pukevat ulos. Lyhyen ajan on voinut näin ollen käyttää pedagogisesti ja lasta innostavasti oppimaan tukien.

3. Espoon varhaiskasvatuksessa käytetään  termiä ”matikkapuhe”. Mitä se on ja miten se ilmenee työssänne?

Matikkapuhe tarkoittaa sitä, että kiinnitetään huomiota matemaattisiin ilmiöihin arkitasolla; yhdessä lasten kanssa tutkimalla ja sanoittamalla arjen matematiikkaa ääneen, tuemme lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä. Yksinkertaisimmillaan sanoitetaan havaintoja ääneen, luokitellaan asioita, vertaillaan asioita/ilmiöitä ja lasketaan asioita ääneen yhdessä. 

4. Miten henkilökunta voisi omaksua ”matikkapuhetta” helpommin Lukulumo-sovelluksen kautta?

Lukulumosta löytyy valtava määrä kirjoja, joita on myös mahdollista lukea moneen kertaan, kun kirja ei häviä minnekään sovelluksesta verrattuna esimerkiksi lainakirjan palauttamiseen. Lapsi hyötyy ja oppii parhaiten toistoista, jolloin henkilökunta voi palata yhä uudelleen samankin kirjan äärellä. Matikkapuhe mahdollistuu pysähtymällä tarkastelemaan kirjan aukeman kuvia yhdessä lapsen kanssa ääneen: ”Kuinka monta pilveä on taivaalla? Missä kissanpennut ovat piilossa? Lasketaanpa yhdessä ääneen, kuinka monta kissanpentua pensaan takana on. Mikä kissanpennuista on suurin? Entä pienin?” Ja niin edelleen tarinaa läpikäyden.

5. Miten Lukulumo-sovellus voi tukea S2 henkilökuntaa?

Lukulumon kirjat mahdollistavat sen, että lasten kanssa luetaan/kuunnellaan yhdessä kirjoja ääneen päivittäin. Varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä paljon henkilökuntaa, joiden äidinkieli ei ole suomi, ja  kirjan lukeminen ääneen suomeksi voi olla haastavaa. Lukulumo mahdollistaa myös, että voidaan kuunnella yhdessä kirjaa suomeksi valmiiksi ääneen luettuna Lukulumosta. Sekä henkilökunta että lapset oppivat samalla suomea ja päivittäinen kirja-/lukuhetki ei jää pois suomen kielen lukemisen haasteiden vuoksi. Monikielinen henkilöstö voi hyödyntää lukuhetkissä myös oman kielensä mukaisia kirjoja Lukulumosta ja täten tuntea myös oman kielensä arvokkaana ja tasavertaisena kielenä lapsiryhmän ja henkilöstön kielten joukossa — muiden saadessa samalla ”maistiaisia” uudesta kielestä.

6. Miten Lukulumo voi tukea henkilökunnan kielitietoisen osaamisen kehittämistä?
Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kielen merkitys mm. lapsen oppimiseen, vuorovaikutustaitoihin, kehitykseen ylipäätään, identiteetin ja itsetunnon muodostumiseen on yleisesti tunnustettua, ja sen perusteella koko arkipedagogiikka tulisi rakentaa kielen oppimista tukevaksi. Lukulumo tukee tätä tavoitetta mm. siten, että se tarjoaa valtavan määrän kirjoja käyttöön, joita dialogisesti lukemalla mm. lapsen sanavaranto, kielellinen muisti ja -ilmaisu kehittyvät. Lapsen on näin ollen helpompi päästä lopulta osalliseksi vuorovaikutussuhteissaan. Säännöllisyys ja toistot ovat elinehto kielen oppimisessa, mitä Lukulumo tukee sillä, että kirjoja on helppo ottaa käyttöön uudelleen ja uudelleen. Henkilökunta toimii lapsille myös aina kielellisenä mallina kaikissa hetkissä, minkä vuoksi suomeksi ääneen luetut kirjat voivat olla korvaamaton tuki henkilöstölle, joilla suomi ei ole äidinkielenä. Kirjojen lukemisen/kuuntelemisen lisäksi lapsia kannustetaan kertomaan omia tarinoitaan, ja tekemään niistä aikuisen tuella esimerkiksi kirjoja ja näytelmiä digitaalisesti tai paperisena. Lähtökohtana voivat olla tutut tarinat Lukulumon kirjoista, jotka kerrotaan omin sanoin uudelleen tai juonen käänteitä muuttaen.

7. Miten henkilökunta voi hyödyntää Lukulumo-sovellusta työssään monikielisyyden näkökulmasta?
Lukulumosta löytyy monikielisiä kirjoja tällä hetkellä jo 66 eri kielellä, joten on todennäköistä, että ryhmän lasten kaikilla kielillä löytyy kirjoja yhdessä kuunneltavaksi ja tutkittavaksi. Lukulumosta löytyy usein samasta kirjasta eri kieliversioita, joten on mahdollista kuunnella sama kirja lasten eri kielillä, tehdä kielivertailua ja oppia samalla uusia sanoja eri kielillä. Kuuntelemalla muita kieliä, lapset alkavat myös tunnistamaan eri kielelle tyypillisiä piirteitä ja kehittävät näin myös kielellistä tietoisuuttaan. Kaikkien lasten kielten arvostaminen myötävaikuttaa lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistumiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Kielitietoinen lapsi oppii kohtaamaan uteliaasti ja arvostavasti eri kieli- ja kulttuuritaustoista
tulevia lapsia ja aikuisia.

8. Miten näette Lukulumon tukevan monikielisten lasten oppimista ja kielellistä kehitystä?
Jos lapsi puhuu vielä tosi vähän suomea, niin hänestä on usein tosi turvallista ja ihanaa kuunnella kirjaa omalla kielellään. Olen huomannut, että lapset ihan puhkeavat kukkaan, kun kuulevat omaa tuttua kieltään. Lukulumon monikielisen kirjojen avulla yhteiseen lukuhetkeen tuleva kirja on voitu kuunnella jo etukäteen lapsen omalla kielellä, jolloin lapsen on helpompi päästä osalliseksi, kun samaa kirjaa on käsitelty myöhemmin yhdessä muiden lasten kanssa suomeksi. Mitä enemmän lapsi osaa kieltä omalla/omilla kielillään, sitä tehokkaammin lapsi oppii myös uutta kieltä, tässä tapauksessa suomea. Suomenkielisten kirjojen säännöllinen, päivittäinen lukeminen/kuuntelu ja dialoginen lukeminen aikuisen kanssa tukee kaikkien lasten kielen kehitystä merkittävästi.

9. Miten Lukulumo tukee ryhmän lasten äidinkielen esiin tuomista?
Loistavasti! Lukulumo eroaa painetuista kirjoista siinä, että pääsemme koko lapsiryhmän kanssa myös kuuntelemaan kaikkien lasten äidinkieliä, tutkimaan kirjoitusasuja, ihastelemaan ja oppimaan uusia kieliä yhdessä. Kaikkien lasten kielten ihastelu ja nostaminen yhteiseen tarkasteluun ryhmässä kasvattaa lapsen kielellistä identiteettiä sekä itsetuntoa, ja lapsi nähdään ryhmässä kokonaisempana.

10. Lapset innostuvat helposti eri kielisten sanojen opettelusta. Tukeeko Lukulumo mielestäsi hyvin lasten uteliaisuuden heräämistä eri kieliä kohtaan?

Kyllä, monikieliset kirjat ovat tähän loistava tuki. Lasten suosikkitapa monikielisten kirjojen lukemisessa on ollut se, että lyhyestä kirjasta on kuunneltu sivu ensin esimerkiksi albaniaksi ja sitten luen saman sivun suomeksi, tai toisin päin. Jos pienryhmässä on ollut kolmesta neljään lasta, niin on voitu kuunnella sama sivu kirjasta kaikkien lasten kotikielellä, kun kielen voi vaihtaa niin näppärästi sovelluksen yläkulmasta kesken kaiken. Lapset ovat myös saaneet toivoa muillakin kuin lapsiryhmän kielillä kirjoja kuunneltavaksi, ja olen huomannut, että lapset ovat luonnostaan hyvin uteliaita uusien kielten suhteen. Keskusteluissa kirjojen lomassa tulee väistämättä tehtyä myös kielivertailua, ja olemme löytäneet lasten kieliä yhdistäviä ja erottavia piirteitä esimerkiksi sanaston ja intonaation suhteen. Eri kielten intonaatiot ovat jatkaneet elämäänsä myös lasten leikeissä yhteisenä leikkikielenä.

11. Mitä mieltä lapset ovat yleensä Lukulumosta?
Lapset ovat todella innoissaan ja usein jokainen ehdottaa samantien omia lempikirjojaan luettavaksi/ kuunneltavaksi. Annan lapsille myös palkinnoksi Lukulumon kirjojen kuuntelemista kanssani, jos lapsi on joutunut tsemppaamaan kovasti esim.eskarihetken tehtävämonistetta tehdessään. Erään eskarin tehtävien teko sujui oikein mallikkaasti, kun hän tiesi saavansa tehtävien tekemisen jälkeen yhteisen lukuhetken lempikirjansa, Poliisiaseman, parissa. 

Tabletin hyödyntäminen pedagogisessa käytössä on sekin hyvä asia, että lapset oppivat hyödyntämään digilaitteita innostavasti ja monipuolisesti oppimisessa. On myös kätevää kiertäessäni työssäni eri lapsiryhmissä, että voin nopeasti löytää lasten toivomia kirjoja Lukulumosta, ja voin siten tukea myös lasten osallisuutta ja vastata mielenkiinnon kohteisiin päivittäin.

12. Mikä on mielestäsi Lukulumon hyödyllisin/parhain puoli lapselle?
Parasta on mielestäni se, että lapsen sanavaranto, kielellinen muisti ja -ilmaisu kehittyvät kirjojen myötä ja lapsen on helpompi päästä lopulta osalliseksi päivittäisissä vuorovaikutussuhteissaan. Lisäksi lapsi innostuu kirjojen lukemisesta/kuuntelemisesta ja lapsella on mahdollisuus helposti päästä käsiksi suureen satukirjastoon, mitä Lukulumo tarjoaa. Kirjoista tulee säännöllinen, jokapäiväinen tähtihetki, jolla tuetaan lapsen kielen kehitystä lasta innostaen ja osallistaen. Lapsen on mahdollista kuunnella samoja kirjoja ja oppia toistojen kautta, ja toisaalta innokkaimmalle kuuntelijalle löytyy aina uusia kirjoja kuunneltavaksi.

Kielen oppimisen ja kielellisten identiteettien muodostumisen kannalta on tärkeää, että monikielinen lapsi saa kirjoja kuunneltavaksi myös omalla/omilla kotikielillään. Monikielisten kirjojen avulla pääsemme tutustumaan ryhmän lasten kieliin ja oppimaan yhdessä eri kieliä. Toistensa tunteminen myös kieli- ja kulttuuritaustaa myöten, ryhmäyttää porukan ajan myötä ”meiksi”.

13. Entä henkilökunnalle?

Lukulumo mahdollistaa eri tilanteissa nopeasti kirjojen käyttöönoton päivittäin, myös silloin, kun esimerkiksi henkilökuntaa puuttuu paikalta. Koko henkilökunta pystyy lukemaan/kuuntelemaan kirjoja suomeksi lapsiryhmälle Lukulumon tuella, vaikka oma äidinkieli ei olisi suomi. Lukulumosta on helppo etsiä kirjoja projektityöskentelyn, toimintahetkien ja vapaan leikin tueksi itse ja yhdessä lasten kanssa. Kirjoja ei jää myöskään lukematta siksi, että ei ehditty käydä lainaamassa kirjastosta kirjoja. Lukulumossa henkilökunnan mukana kulkee kokonainen kirjasto, josta riittää ammennettavaa kaiken ikäisille ja eri kielitaitotasoilla oleville lapsille.

14. Mitkä ovat parhaat Lukulumon käyttö- ja/tai kirjavinkkisi?
Rakenna teemojen mukaan omia kirjahyllyjä lasten suosikkikirjoista. Lapsille voi rakentaa toimintakauden ajaksi myös oman profiilin tai kirjahyllyn yhteisen profiilin sisälle, jolloin kuka tahansa henkilöstöstä löytää helposti lapsen suosikkikirjoja kielitaitotason huomioiden. Kun kirjoja kuunnellaan ja niistä keskustellaan yhdessä useasti, toistojen myötä lapsen kielitaito kehittyy.

Hyödynnämme ryhmissä lepohetkellä monikosketusnäytölle heijastettuna Lukulumon satuja, jolloin eri kielitaitotasoilla olevien lasten on helpompi pysyä tarinassa mukana, kun he voivat seurata kuvia. Aikuisen on myös helpompi jalkautua silittelemään lapsia, kun osa lapsista keskittyy tarinaan ja osa tarvitsee vierelleen pitkäksikin aikaa aikuista auttamaan nukahtamisessa.

Tykkään käyttää Lukulumon kirjoja myös leikkiin virittämisessä. Olemme kuunnelleet esimerkiksi Pikku-Leena lääkärinä- kirjan ennen eläinlääkärileikkiä ja keskustelleet kirjan edetessä lääkärin välineistä ja toimenpiteistä, mitä kirjassa tehtiin. Kirja on toiminut samalla kuvatukena ja ideariihenä monikielisille lapsille, kun he ovat nähneet hauskoja leikki-ideoita kirjassa. Eläinlääkärileikki lähti innolla käyntiin ja monet ideat kirjasta jäivät elämään leikkiin.

Suurkiitos haastattelusta Reetta! 

Lue myös Satu Nerg-Öhmanin ja Marianne Leppäsen haastattelu Espoon varhaiskasvatuksesta täältä>>