Yli 10 000 espoolaislasta voi käyttää Lukulumoa

Varhaiskasvatuksen asiantuntijat Marianne Leppänen ja Satu Nerg-Öhman kertovat Lukulumon käytöstä.

Monikielisyys on yksi Lukulumon uniikeista ominaisuuksia. Miten näette sen tukevan monikielisten lasten kielellistä kehitystä?

Satu: Meidän toimintaamme leimaa ajatus siitä, että kaikkien kielien status on sama. Kaikki kielet ovat hienoja, kaikki kielet ovat yhtä hyviä – ja kaikkia kieliä pitää kuulla arjessa. Lukulumo tukee sitä todella hyvin. Aikaisemmin kysyimme pienryhmissä lapsilta kuvien avulla, että tämä on koira suomeksi, mikä tämä on teidän kielellänne. Lukulumo antaa tähän lisää mahdollisuuksia: voimme kuunnella jonkun kirjan suomeksi ja sitten kuunnella pätkiä eri kielillä. Aivan ihana mahdollisuus.

Marianne: Lukulumo tukee lapsen koko kielellisen kehityksen tukemista. Siitä on apua lapsen kielellisten identiteettien ja itsetunnon tukemisessa. Se rohkaisee sekä oman äidinkielen käyttämiseen että suomen kielen tuottamiseen.

Lukulumon avulla sekä monikieliset että suomenkieliset lapset saavat kokemuksia eri kielistä. Jokainen lapsi saa loistaa, kun oma äidinkieli pääsee ääneen lapsiryhmässä. Se vaikuttaa lapsen kokonaisitsetuntoon. Sitä kautta konkretisoituu se, että me arvostamme kieliä.

Satu: Tämä koskee myös henkilökuntaa! Meillä on todella paljon monikielistä henkilökuntaa. Lukulumo kohottaa heidän itsetuntoaan, kun saatavilla on tarinoita heidän omilla kielillään. Yhteinen lukuhetki ei enää ole niin raskas, kun voi käyttää omaa äidinkieltä, oli se sitten suomi tai jokin muu.

 

Mitä muuta hyötyä Lukulumosta on henkilökunnalle?

Satu: Lukulumo on tärkeä myös henkilökunnan digikehittämisen osalta – ihmiset, jotka eivät yleensä tartu laitteeseen, nyt tarttuvat siihen. Se oli alkujaan myös yksi syy, miksi lähdimme kokeilemaan Lukulumoa. Se on antanut toivotun vaikutuksen. Nyt henkilökunta kokee, että laitteista on hyötyä, ja silloin niitä käytetään. Tällöin laitteet myös pysyvät esillä, päivitettyinä ja hyvässä kunnossa. Laitteiden pitäisi olla esillä, että lapset voivat tarttua niihin, kun heillä on aikaa ja mielenkiintoa tehdä jotain. Lukulumo lisää varmasti digitoimintaa ja vie digipedaa eteenpäin.

Mitä muita hyviä puolia näette Lukulumossa?

Marianne: Lukulumo on oivallinen väline lasten kielen kehityksen tukemiseen, ja se jouhevoittaa satujen maailmaan sukeltamista. Meillä on laitteen kautta pääsy uskomattoman moniin eri maailmoihin, lasten kanssa uteliaasti päästään yhdessä kokemaan ja tutkimaan satukuvastossa, saadaan yhteisiä kokemuksia ryhmässä. Sillä lailla rakennetaan jokaisen lapsen – ja henkilöstön – ryhmään kuulumisen tunnetta. Lapsi kokee olevansa yhtä arvokas, vaikkei osaisi suomea. Hän pääsee näyttämään, että tämä on minun kieleni ja minä osaan tätä. Lukulumossa on mahdollisuus isompien tavoitteiden tukemiseen: itsetunnon vahvistamiseen ja omaan yhteisöön kiinnittymiseen.

Satu: Tablettimme toimivat osallistamisen välineinä ryhmissä. Lapset, joilla on haasteita itsesäätelyn kanssa, voivat itse valita paikan ja yhdessä aikuisen kanssa lukea ja kuunnella Lukulumoa. Tabletin ympärille kerääntyvät helposti muutkin lapset, koska se on niin mielenkiintoinen juttu! Yks kaks lapsella, joka ei ehkä tavallisesti saa kavereita niin helposti, onkin ympärillä kaveriporukka. Se on mahtava juttu.

Marianne: Laajemmassa mittakaavassa Lukulumo tukee lapsen osallisuuden mahdollistamista. Voimme tukea suomen kielen ymmärtämistä oman äidinkielen kautta. Lapsi voi päästä mukaan yhteisiin lukuhetkiin ja -tilanteisiin aivan eri tavalla nyt, kun on saanut kokemuksen kirjasta omalla kielellään etukäteen. Voimme näin huomioida yksilöllisiä tarpeita.

Satu: Lukulumo luo myös yhteisiä kokemuksia ja yhteistä referenssiraamia, mikä on äärimmäisen tärkeää sosiaalisen pääoman kasvattamisen kannalta. Se on oleellista oman identiteetin löytämisen ja luomisen kannalta.
Nykyään moni asia on ”on demand”: emme enää keräänny katsomaan samaa lastenohjelmaa kello viisi. Yhteistä kokemuspohjaa ei synny, kun kukin voi valita oman juttunsa ja kaikki on koko ajan saatavilla.
On melkoisen mahdoton yhtälö luoda yhteistä kokemusta lasten keskuudessa. On todella tärkeää, että se saadaan luotua: jos sitä ei synny, on hyvin vaikeaa muokata kuvaa siitä, keitä ”me” olemme. Mikä tekee meistä meidät, mikä määrittää meidät?
Meillä Espoossa on juuri nyt se hetki, jolloin meidän pitäisi saada kaupunkiimme muuttavat monikulttuuriset lapset kokemaan, että he ovat myös espoolaisia. Tunne siitä, että he ovat osa meitä, että me olemme yhdessä “me“ – siis espoolaisia, syntyy nimenomaan tällaisten yhteisten kokemusten kautta.
Lukulumon suomalaiset kirjat edustavat mm. suomalaista kieli- ja yhteiskuntakulttuuria ja kun niitä voi kuunnella eri kielillä, tämä avaa portin suomalaiseen kulttuuriin. Samoin Lukulumossa on kirjoja, jotka kertovat muista maista ja kulttuureista, näin sovellusta voidaan hyödyntää myös globaalikasvatuksen työvälineenä.
Lukulumon kautta me voimme yhdessä lukea ja kuunnella kirjat lasten omalla äidinkielellä. Siitä näkökulmasta Lukulumo on mahtava väline siihen, että saamme luotua ”me”-tunteen ja yhteisiä kokemuksia eri saduista ja kulttuureista.
Kun lapset jatkavat esiopetukseen, he voivat muistaa, että ”Ai niin, me luettiinkin tämä kirja yhdessä”. Tämä on todella tärkeä osa Lukulumoa, sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Lapset tietävät, mitä me ollaan, mitä me ollaan yhdessä.

Miten itse käyttö sujuu teillä?

Satu: Meillä tabletin käyttämiselle on selkeä pedagoginen tarkoitus ja sen kautta yhdessä tekemisen meininki.  Tavoitteena on, että jokaisen laitteen ympärillä on yleensä vähintään kolme lasta. Lukulumo soveltuu tähän käyttöön erinomaisen hyvin. Meillä on hyvin monikielisiä ryhmiä, joissa voi olla jopa 70% eri kielisiä lapsia yhdessä yksikössä. Lukulumosta jokainen voi kuunnella kirjan jokainen omalla kielellään, ja sen jälkeen voimme keskustella siitä suomeksi ja harjoitella suomen kielen käyttöä.

Olemme myös heijastaneet tabletin avulla monikosketusnäytölle. Tällöin kaikki näkevät kuvat ja voivat osallistua keskusteluun.

Marianne: Käyttö tapahtuu aina lapsiryhmän tarpeiden ehdoilla, valitaan tilanteessa parhaiten palveleva käyttökeino. Joskus käytämme Lukulumoa yksilöllisesti lapsen ja aikuisen kesken. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi vasta hyvin vahvasti opettelee suomen kieltä, voimme lukea tarinan ensin lapsen omalla kielellä. Tällöin hän voi olla paremmin osallisena, kun samaa tarinaa käydään koko ryhmän kanssa yhteisesti läpi.

 

Mitkä ovat Lukulumon parhaimmat ominaisuudet?

Marianne: Jututtamani kieli- ja kulttuuriopettaja lähetti tällaista palautetta: se, että sivuja voi kääntää itse, on mahtava ominaisuus. Silloin lukemisen tahdin voi määritellä itse. Tämä istuu hyvin dialogisen lukemisen menetelmäämme, pystymme käymään asioita läpi vuorovaikutteisesti lapsen kanssa. Otamme lähtökohdaksi lapsia kiinnostavat asiat ja kirjan luku- tai kuuntelutilanteissa heräävät tunteet ja ajatukset. Se on yksi Lukulumon parhaimmista anneista: se todella tukee pedagogista toimintaa ja voimme toimia lapsiryhmän tarpeet edellä.

Lukulumon teemakirjahyllyt auttavat löytämään kirjoja oman ryhmän ajankohtaiseen projektiin. Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa projektityyppiseen työskentelyyn. Lukulumosta voi teemojen avulla löytää omaan lapsiryhmään linkittyvät sadut, ja ne asettuvat kokonaisuuteen, eivät jää irrallisiksi. Ne voivat rikastaa projektia, lasten leikkejä, ja mitä tahansa toimintaa ryhmässä. Lukulumo on yksi elementti, joka rikastaa toimintaa.

Satu: Lukulumossa voi luoda omia kirjahyllyjä: tällöin voi luoda kirjahyllyn, jossa on oman teeman mukaisia kirjoja. Lapsi pääsee osallistumaan ja valitsemaan mitä kirjaa he tahtovat lukea. Valinta pysyy teeman mukaisena.

Marianne: On mahtavaa, että Lukulumossa on teema ”tunteet”! Ihan kaikkien lasten kanssa harjoitellaan tunteiden tunnistamista ja nimeämistä. Nämä asiat ovat monessa lapsiryhmässä lasten kehitykseen linkittyvä, ajankohtainen asia. Ihanaa, että siihen, miten erilaisia tunteita voi käsitellä, on materiaalia saatavilla myös Lukulumosta!

 

Entä millaista toimintaa Lukulumon pohjalta voi lähteä kehittämään?

Satu: Kun Lukulumo oli meillä kokeilussa, selvitimme tekijänoikeuksien vaikutusta kuvituksen käyttöön. Kansikuvia saa kopioida ja käyttää, nämä toimivat hyvinä innostukset lähteenä, jos haluaa kertoa tarinan itse. Joko niin että piirtää sadun itse tai tekee omat hahmot, jotka seikkailevat vaikkapa pöytäteatterimuodossa. Näistä teimme mm. tarinakoodausta: teimme ikään kuin aikajanan yhdelle kirjan hahmoista. Piirsimme taustan – mikä on kirjan tapahtumapaikka?  Istutimme hahmon janallemme. Aloimme muuttaa tarinaa hitusen: mitä jos tapahtumat eivät menneetkään tässä järjestyksessä, mitä jos tapahtuukin näin?

Jos vaikkapa ”Kolme pientä pukkia” -sadussa isoin pukki ylittää sillan ensimmäisenä – ja peikko tarjoaakin jäätelön… millainen tarina siitä syntyy? Loppuuko satu siihen? Mitä pienemmät pukit tekevät?
Teimme muutoksia ja katsoimme, mitä tarinalle tapahtui.
Vastaavasti mietimme myös, mihin järjestykseen hahmot ja tapahtumat pitää laittaa, että saamme alkuperäisen tarinan? Jos koodaus meneekin väärin, mikä satu siitä silloin tulee?
Lapset nauroivat tikahtuakseen, kun kertoivat tarinoita – varsinkin kun juoni eteneekin väärällä tavalla. Lapset saivat itse päättää, miten tarina etenee. Se oli upea kokemus. Tarinakoodauksella syntyi vaikka minkälaisia tarinoita! Monikieliset lapset saivat kertoa tarinan omalla kielellään, mutta kaikki ymmärsivät juonen.

Lukulumolla voi tehdä vaikka mitä! Tarvitaan vain tabletti, print screen, tulostin värikynät sakset ja paperia. Ja sitten tarinassa voi tapahtua vaikka mitä!

 

Suurkiitos haastattelusta Satu ja Marianne! 

Myös Reetta Wirtanen Espoon varhaiskasvatuksesta kertoo siellä käytettävästä matikkapuheesta ja dialogisesta lukemisesta toisessa haastattelussa. Lue juttu täältä >>

Haluaisitteko te lukijat kokeilla Lukulumoa osana varhaiskasvatusta tai alkuopetusta? Kokeile Lukulumoa maksutta 30 päivän ajan.