ILT-blogi: Lukemaan oppiminen

ILT-blogi julkaisee muun muassa koulutukseen, lukemiseen ja monikielisyyteen liittyviä tekstejä. Oletko alan ammattilainen ja tahdot tehdä yhteistyötä kanssamme artikkelin, blogin tai vaikkapa podcastin muodossa? Ota yhteyttä markkinoinnista vastaavaamme Nina Hiltuseen, nina.hiltunen@ilteducation.com

Lukemaan oppiminen lienee yksi lapsen ensimmäisten elinvuosien jännittävimmistä ja hienoimmista tapahtumista, joita voi ajatella. Jokainen meistä oppii lukemaan eri tahtiin – toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Jotkut saattavat osata lukea jo ennen kouluikää, kun taas toisilla kirjainten, sanojen, lauseiden ja virkkeiden ihmeellinen maailma aukenee toden teolla vasta koulussa.

Me olemme tottuneet siihen, että lukeminen on itsestäänselvyys, mutta kaikkialla maailmassa lukemaan opettelu ja tekstien äärelle pääseminen ei välttämättä onnistu samalla tavalla. Lapsilla on kuitenkin edellytykset oppia lukemaan, jos vain siihen annetaan mahdollisuus ja materiaalit sekä oikeanlainen oppimisympäristö. Lasta ei voi pakottaa oppimaan vaan ainoastaan kannustaa ja tarjota siihen mahdollisimman hyvät lähtökohdat.

Jokaiselle lapselle kuuluu yhtäläinen mahdollisuus oppia. Me ILT Education:issa tarjoamme lukemaan oppimisen tueksi digitaalisia, monikielisiä pedagogisia ratkaisuja kielelliseen kehitykseen varhaiskasvatuksesta alkaen yläasteelle ja jopa aikuisuuteen saakka. Lukulumo on digitaalinen ääni- ja kuvakirjapalvelu varhaiskasvatukseen, ja Lukulumon kouluversio on suunnattu esi-, ala- ja yläkoululaisille. Manabua seuraa opetussuunnitelmaa ja sen oppiainevideot, käsitelistat, muistikortit, hauska raahaa ja pudota-harjoitus sekä tietovisat on suunnattu peruskoulun 3.-9. luokkalaisille, mutta toimii myös kielen ja kulttuurin kehittäjänä mm maahanmuuttajien aikuiskoulutuksessa.

Lapset oppivat lukemaan Suomessa keskimäärin kuudentena tai seitsemäntenä ikävuotenaan. Tämä tarkoittaa juuri esikouluikää ja ensimmäistä luokkaa.

Lukemaan opitaan yhä nuorempana

Lapset oppivat lukemaan Suomessa keskimäärin kuudentena tai seitsemäntenä ikävuotenaan. Tämä tarkoittaa juuri esikouluikää ja ensimmäistä luokkaa. YLE uutisoi vuonna 2015, että liki kolmasosa lapsista osasi jo silloin lukea ennen koulua, kun taas vastaavasti vielä 1990-luvun alussa lukea sujuvasti osasi vain noin 10 % lapsista. Lukemaan oppimisen kehitystä ja aikaistumista on omalta osaltaan auttanut merkittävästi lisääntynyt ja monipuolistunut mediatarjonta ja digitaalisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet.

Luontaisesti muistakin asioista kiinnostuneet lapset kiinnostuvat helposti myös kirjaimista ja sanoista, jotka usein tulevat esiin vaikkapa mainoksissa, tienviitoissa ja opastauluissa. Kertaus lienee tässäkin opintojen äiti tai isä, jolloin esimerkiksi vakituisella reitillä kotoa päiväkotiin tai isovanhempien luokse vastaan tulevat aina samat tienviitat, joiden kirjaimet ja tekstit jäävät väistämättä mieleen.

Ei ole ollenkaan harvinaista, että lapsi saattaa auton tai pyörän turvaistuimelta hihkaista, että lukeeko tuossa se ja se paikannimi tai tunnistaa tienviitan ja sanoa, että “Kohta ollaan mummolassa”. Mainostulva painetussa mediassa ja sähköisissä viestimissä on myös vaikuttanut lasten kielellisen kehityksen aikaistumiseen. Medialaitteet, kuten älypuhelimet tai tabletit ovat nykyisin lasten käsissä aivan yhtä luonnollisia kuin 70- tai 80-luvulla syntyneiden käsissä sarjakuvalehdet. Samalla lasten ja nuorten monilukutaito kehittyy valtavasti. Monilukutaitoa osana kielellistä kehitystä olemmekin käsitelleet jo aiemmin artikkeleissamme ”Monilukutaito – mitä se tarkoittaa?” sekä ”Monilukutaito ja lukutaidon kehitys”

Pitääkö lapsen osata lukea ennen kouluikää?

Varmasti suurin osa kielen ammattilaista, tutkijoista ja opettajista on sitä mieltä, että lapsen ei tarvitse osata lukea ennen kouluikää. Haittaa siitä ei kuitenkaan ole, mutta lukemisen osaaminen ennen kouluun menoa ei ole mikään edellytys. Tosin yhteiskunnassamme on havaittavissa jonkinlaista vertaispainetta, kun monesti lapsien vanhemmilta saatetaan kysyä: “Joko teidän lapsenne osaa lukea?”.

Osaa lapsi lukea tai ei, erot jo ennen kouluikää ja vasta koulussa lukemaan oppineiden välillä yleensä tasoittuvat yleensä ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lapselle kuitenkin olisi tärkeintä, että häntä ei painosteta oppimaan, vaan korkeintaan kannustetaan ja annetaan mahdollisuus oppia omaan tahtiin ja omalla tavalla.

Vastaavasti lukemaan opettelevaa lasta ei pitäisi jarrutella, vaan auttaa reilusti ja vastata lapsen kysymyksiin. Vanhemman ei tarvitse kuitenkaan olla opettaja ja tietää ja muistaa esimerkiksi kieliopin sääntöjä, vaan ns. kokemusasiantuntijuus riittää varsin hyvin. Lapselle voi lukea ja lukea yhdessä lapsen kanssa. Kun lapsi yrittää lukea itse, autetaan kannustavasti ja rohkaistaan yrittämään mahdollisista virheistä huolimatta. Myös kuuntelemalla lapsen kanssa äänikirjoja voit kannustaa ja tukea lasta lukemaan oppimisessa. Lukulumosta löytyy myös tekstinseuranta, joka edistää lukemaan oppimista, jolloin se tapahtuu helposti ja pakottamatta.

Leikki auttaa lukemaan opettelussa

Yhdessä lukemisen lisäksi lasta voi ohjata kirjainten, sanojen ja uusien asioiden maailmaan erilaisten leikkien, pelien ja esimerkkien avulla. Yhdessä voidaan pelata erilaisia kirjainten oppimiseen ja lukutaidon harjoittamiseen tarkoitettuja pelejä ja leikkiä vaikkapa itse keksittyjä sanaleikkejä normaalien kotiaskareiden ohessa.

Koska lapset tykkäävät leikkiä, lasta voi rohkaista ja kannustaa lukemaan opetteluun leikin kautta. Taaperoikäisille (1–2 vuotta) on tarjolla esimerkiksi äänikirjoja, joissa on myös kivoja ja havainnollistavia kuvia. Leikeissä vain taivas on rajana – leikki voi olla vaikka käsinukketeatterin muodossa, tai kodin tavalliset askareet voidaan tehdä leikin muodossa, ja samalla esitellä lapselle uusia sanoja esimerkiksi siivouksen, tiskauksen, pyykinpesun tms. aikana.

Perinteisempien kirjojen, lautapelien jne. lisäksi lapsille on kehitetty myös nykyaikaisempia välineitä, joiden avulla lukemaan opettelusta voidaan tehdä helppoa ja kivaa. Esimerkiksi on olemassa peliohjaimen tai älypuhelimen muotoon valmistettuja apuvälineitä, jotka opettavat lapselle esimerkiksi numeroita, ääniä, lauluja ja lauseita.

Noin 3-vuotiaille ja siitä vanhemmille lapsille on jopa kannettavan tietokoneen näköisiä laitteita, joista lapsi näkee numerot ja kirjaimet, kuulee ne äännettynä ja näkee kuvia, jotka alkavat tietyllä kirjaimella. Opettelumahdollisuuksia on siis rajattomasti, kunhan vain muistetaan, että annetaan lapsen opetella ja leikkiä omassa tahdissaan sekä tehdä paljon muitakin omalle ikäkaudelleen ominaisia asioita, kuten vaikkapa juosta pihalla, pelata palloa, hyppiä ja pomppia – tai vain olla tekemättä mitään, koska aina ei huvita.

Edellä mainitut leikit ja pelit auttavat lasta monella tavalla. Vähän kerrassaan kehittyvät lapsen näönvarainen muisti ja hahmottamisen taidot, kuten myös hienomotoriset taidot. Lapsen kyky keskittyä ja työskennellä paranee ja motivaatio kasvaa mielekkään ja kiinnostavan tekemisen ja rohkaisevan ilmapiirin kautta. Lapsi oppii olemaan vuorovaikutuksessa ympärillään olevien asioiden ja ihmisten kanssa.

Lasta lukemaan opettavat pelit ja tehtävät on suunniteltu muun muassa antamaan harjoitusta kirjainten kuin äänteiden tunnistamisessa ja hahmottamisessa sekä niiden välisten yhteyksien ymmärtämisessä ja muodostamisessa.

Monipuolinen lukeminen kehittää ja ylläpitää myös monilukutaitoa

Uudet oivallukset ja onnistumisen kokemukset edesauttavat lukemisen kehittymistä ja avaavat uusia polkuja jälleen uusista asioista kiinnostumiselle ja niiden opettelulle. Kun lukeminen alkaa sujua, vain mielikuvitus on rajana. Lukeminen nimittäin kehittää erittäin tehokkaasti myös luovuutta ja juurikin mielikuvitusta. Opitaan näkemään erilaisten asioiden vaikutus toisiinsa ja näkemään myös asioiden taakse.

Monilukutaitoa on mm. se, että tarkastellaan samaa asiaa usealta eri kantilta vaikkapa eri kirjoittajien näkökulmasta. Myöhemmin etenkin opiskeluaikana tutkielmia ja kirjoitelmia tehtäessä tutustutaan erilaisiin samaa aihetta käsitteleviin lähteisiin ja etsitään niistä niin yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.

Lasta kiinnostavat usein enemmän sadut ja kertomukset kuin asiatekstit, mutta jos lapsi innostuu tietokirjoista, niidenkään lukemisesta ei ole mitään haittaa. Kuitenkin etenkin siinä vaiheessa, kun lapsen oma arviointikyky ja lähdekriittisyys eivät ole vielä tarpeeksi kehittyneet, aikuisen on hyvä olla mukana lukutapahtumassa kertomassa, selittämässä ja täsmentämässä epäselviä ja mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Lukulumo tukee lukemaan oppimista monin tavoin: perustoimintoina kuunnellaan, luetaan ja katsellaan kirjaa ruudulta. Näiden lisäksi tarinan lukijan äänen nopeutta voi hidastaa tai nopeuttaa, kirjan kuvaa tai tekstiä voi zoomata lähemmäksi jos haluaa tutkia kohtaa tarkemmin, palvelusta löytyy selkokirjoja ja osassa kirjoista on tekstinseuranta (Lukulumosta löytyy oma kirjahylly ”Tekstinseuranta”). 

Kokeile Lukulumoa maksutta 30 päivää!