ILT-blogi: Monilukutaito ja lukutaidon kehitys

ILT-blogi julkaisee muun muassa koulutukseen, lukemiseen ja monikielisyyteen liittyviä tekstejä. Oletko alan ammattilainen ja tahdot tehdä yhteistyötä kanssamme artikkelin, blogin tai vaikkapa podcastin muodossa? Ota yhteyttä markkinoinnista vastaavaamme Nina Hiltuseen, nina.hiltunen@ilteducation.com

Viime blogissamme käsittelimme monilukutaitoa - mitä käsite tarkoittaa sekä sen perusteita. Lue blogi täältä>>

Haasteita lukutaidoissa ja monilukutaidoissa

Lasten ja nuorten lukutaidoissa on havaittu huolestuttavaa heikkenemistä jo useiden vuosien ajan. Esimerkiksi Opetushallituksen tietojen mukaan etenkin 2000-luvulla lasten ja nuorten lukutaidoissa on tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan, mikä näkyy joillakin jo alakouluiässä. Lukutaidot ovat eriytyneet niin, että siinä missä joku lapsi lukee sujuvasti ja osaa suhtautua kriittisesti esimerkiksi netissä esiintyvään tietoon, joillakin on merkittäviä vaikeuksia hallita tavallinen peruslukeminen vielä yläasteella.

Vuonna 2018 tehdyn PISA-tutkimuksen tulosten mukaan lähes 14 %:lla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteista selviämiseen. Keskimääräisesti lukutaito oli tutkimuksen mukaan heikentynyt erityisesti niillä lapsilla ja nuorilla, joiden huoltajilla oli vain perusasteen koulutus tai joissa kohdekielen kulttuuria ei arvostettu riittävästi.

Koska elämme monikulttuurisessa maailmassa ja ympäristössä, monilukutaidon yksi tärkeimmistä osa-alueista on myös kaiken tiedon kulttuurisidonnaisuuksien ymmärtäminen, eli esimerkiksi, miksi jossakin muussa kulttuurissa jotkut tietyt asiat ilmaistaan ja miksi niihin suhtaudutaan eri tavalla kuin vaikkapa Suomessa.

Haasteita lukutaidolle asettaa myös kirjoitetun tiedon pitkä historia. Ei riitä, että pystyy lukemaan, tulkitsemaan, sisäistämään ja kriittisesti arvioimaan nykyaikaisia tekstejä, mutta myös vanhoja tekstejä niin tieto- kuin kaunokirjallisuudesta. Nehän on kirjoitettu senaikaisen maailman ja maailmankuvan ja silloin käytettävissä olevien tietojen mukaan ja tuolloin vallinneessa kulttuuriympäristössä.

Kansallinen lukutaitostrategia

Lasten ja nuorten lukutaidon ylläpitämiseksi, kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi on käynnistynyt kansallinen lukutaitostrategia, jonka tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä “tehdä Suomesta maailman monilukutaitoisin maa”. Strategiaan sisältyy erilaisia osaohjelmia, joiden tarkoituksena on mm. tukea kansallista ja paikallista lukutaitotyötä niin koulu- ja kuntatasolla kuin varhaiskasvatuksenkin puolella.

Kansallisessa lukutaitostrategiassa halutaan luoda lukutaitoa kannattelevia ja vahvistavia rakenteita, vahvistaa ja monipuolistaa monilukutaitoa sekä etenkin kannustaa lukemiseen. Positiivisella kannustamisella ja rohkaisemisella on yllättävän suuri merkitys sille, miten lapsi ja nuori suhtautuu lukemiseen ja kirjoittamiseen erilaisista haasteista huolimatta.

Strategiassa tähdennetään, että jokaisella on oikeus lukutaitoon ja jatkuvaan oppimiseen. Jokaisella on myös oikeus harjoitella, kehittää ja oppia monilukutaitoa riippumatta kielestä, taustasta, sukupuolesta, varallisuudesta ja asuinpaikasta. Myöskään erilaiset oppimisvaikeudet ja toimintarajoitteet eivät saisi estää monilukutaidon hankkimista, kehittämistä ja ylläpitämistä.

Kansallisen lukutaitostrategian toimenpiteiden avulla pyritään vahvistamaan monimuotoista kielellistä ja kulttuurista ympäristöä ja parantamaan vahvan monilukutaidon avulla hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Miten monilukutaitoa voi vahvistaa

Monilukutaitoa voi alkaa ja kannattaa alkaa vahvistaa jo varhaisessa lapsuusiässä, jolloin lapset omaksuvat muutenkin uusia asioita, ovat uteliaita, kiinnostuneita eri asioista ja tutkimushaluisia. Lasten lukemaan oppiminen alkaa kirjainten, kuvien ja symbolien kautta. Kuvakirjojen katselu ja lapselle lukeminen on tuttu tapa saada lapset itse kiinnostumaan kirjoista. Digiaikana painetut kuvakirjat ovat voineet muuttua vaikkapa tabletilta katseltaviksi ja luettaviksi kirjoiksi.

Monilukutaitoa voidaan vahvistaa antamalla oppijalle luettavaksi mahdollisimman monipuolisia tekstejä aivan kielenoppimisen alusta asti. Tekstit voivat olla monessa eri muodossa; joko painettuna tai digitaalisena, kuvien kanssa tai ilman, ja niitä voi jopa kuunnella äänikirjoina vaikkapa niin, että sama kirja on auki nenän edessä samalla, kun kirjaa kuunnellaan. Myös saman kirjan käännettyä ja alkuperäiskielellä kirjoitettua versiota voi pitää auki ja vertailla samaan aikaan.

Monilukutaidon vahvistamiseksi on tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa lapset otetaan mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan oppimistapoja ja menetelmiä, jotka palvelevat heitä parhaiten.

Lukulumo vahvistaa monilukutaitoa. Lue lisää Lukulumosta täältä>>

Kielitietoinen kasvatus

Koulujen opetussuunnitelmaan vuodelta 2018 on kirjattu ns. kielitietoinen opetus, jossa pyritään kehittämään erilaisista lähtökohdista tulevien oppilaiden kielivalmiuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia koulussa etenkin silloin, kun heidän oma äidinkielensä on eri kuin koulussa pääasiassa käytettävä kieli.

Kielitietoisessa kasvatuksessa opetellaan mm. huomioimaan eri kielten merkityksiä, keskustellaan niistä ja varmistetaan, että oppija ymmärtää niin välitetyn tiedon sisällön kuin sen merkityksen. Kielellinen luovuus on niin ikään osa kielitietoisuutta. Luovuus on ihmisille luontaista, joten siihen pitää kannustaa ja antaa mahdollisuuksia, koska se omalta osaltaan vahvistaa myös monilukutaitoa.

Niin sanottu metakielellinen tieto on tietoa kielen rakenteista, kieliopista ja säännöistä. Oman tai vieraan kielen oppimisen kulmakiviä on tietää, miten kieli muodostuu, mihin järjestykseen sanat tulevat ja miksi, mitä ovat sanaluokat, sijamuodot jne. Etenkin vieraan kieleen oppiminen ja ymmärtäminen aukeaa aivan eri tavalla, kun nähdään, minkälainen järjestelmä kunkin kielen takana on ja että vaikka kieli olisi oppijalle uusi, myös se rakentuu tietyille lainalaisuuksille aivan samoin kuin oppilaan oma äidinkieli.

Laadukasta luettavaa lapsille

Lasten ja nuorten lukemista ei pidä aliarvioida, eikä sitä, minkälaisia tekstejä heitä varten tuotetaan. Esimerkiksi käännetyn lasten- ja nuortenkirjallisuuden tulisi olla laadukasta ja huolella tarkistettua, mutta alkukielelläkään tuotettu materiaali ei saisi olla minkälaista tahansa. Edellä mainitussa kielitietoisessa kasvatuksessa on tähdennetty luettavien tekstien aitoutta, mutta monilukutaidon kehittymisen kannalta luettavan materiaalin kriittinen arviointi on myös tärkeää. Monilukutaitoinen ihminen osaa arvioida, onko teksti aitoa ja pohtia sitä, miksi se ei ehkä ole. Silloin mukaan tulee tiedonhaku eri lähteistä ja digitaalinen ympäristö.

Internet ja verkon eri tietopalvelut ja tietokannat mahdollistavat melkeinpä minkä tahansa tekstikappaleen, artikkelin, tutkimusraportin, opinnäytetyön tms. aitouden ja alkuperäisyyden tarkastelun. Monilukutaitoinen ihminen osaa myös asettaa lukemansa ajalliseen kontekstiin ja näin ollen arvioimaan ja selvittämään, milloin jokin tietty teksti on kirjoitettu.

Ääneen lukeminen ja tarinoiden kuunteleminen

Ääneen lukeminen on tärkeää lasten kielen, lukemisen ja kirjoittamisen kehitykselle. Huoltajana voit tukea jo ihan pienenkin lapsesi kielen kehitystä lukemalla ääneen joka päivä, olemalla lukemisen roolimalli, käymällä kirjastossa ja käyttämällä Lukulumoa kotona.

Lapsen on hyvä antaa lukea paljon itsenäisesti, mutta oppimisen alkuvaiheessa ja kun lapsen lähdekriittisyys on vielä kehittymätöntä, on aikuisten tehtävä olla tukena ja vastata lapselle lukemastaan herääviin kysymyksiin ja ottaa osaa pohdintoihin. Laadukkaissa lastenkirjoissa on otettu huomioon kohderyhmä, eli minkä ikäisille lapsille mikäkin kirja on tarkoitettu.

Myös laadukkaat sarjakuvat, jotka ovat monen lapsen ensimmäisiä kosketuksia kirjalliseen maailmaan, kehittävät monilukutaitoa, koska niissäkin yhdistyvät kuvat ja teksti monipuolisesti. Sarjakuvia voidaan myös tehdä kohdekielen eri murteilla, kuten Suomessa on tehty. Murteiden kirjo on suomen kielessä laaja, ja jos ajatellaan vaikkapa eri kulttuureista peräisin tulevia, monilukutaitoon kuuluu myös ymmärtää kirjakielen ja puhekielen eroavaisuudet ja murrevaihtelut.

Myös kirjastojen Lukudiplomit ovat hyvä tapa innostaa ja motivoida lapsia ja koululaisia lukemaanHelmet-lukudiplomi

Monilukutaidon kehittäminen

Monilukutaitoa kehittäviä tehtäviä ovat laatineet yhdessä mm. Opetushallitus, Helsingin yliopisto ja MOI-kehittämisohjelman työryhmä. MOI on lyhenne sanoista Monilukutaitoa opitaan ilolla, ja kyseinen ohjelma käynnistyi vuonna 2017. Ohjelma pyrkii vähentämään kulttuurista ja sukupuolista eriarvoisuutta ja edistämään monilukutaitoa tukevia oppimismahdollisuuksia ja kehittämään 0–8-vuotiaiden lasten oppimis- ja kasvuympäristöjä.

Lukulumoon nykyaikainen tapa tukea lasten ja nuorten lukemista ja erinomainen lisä fyysisten kirjojen rinnalle. Digitaalisuutensa ansiosta se on aina auki! Voit kuunnella, lukea, katsella kirjoja missä ja milloin vain, jos sinulla on oikeanlaiset laitteet. Lukulumo toimii puhelimella, tabletilla ja selaimen kautta. Vanhemmilla on usein mukanaan puhelin, joten lukuhetken voi järjestää missä vaan – junassa, bussissa, autossa, kaikilla matkoilla… Isommilla lapsilla ja nuorilla puhelin kulkee jo mukana lähes kaikkialla, joten se saattaa myös innostaa lapsia ja nuoria hakeutumaan helpommin digitaalisen kirjapalvelun pariin. (Lukulumon kouluversiossa löytyy kirjoja jo yläasteikäisillekin.) Myös Opetushallitus kannustaa kuuntelemaan äänikirjoja varhaiskasvatuksessa

Kokeile Lukulumoa maksutta 30 päivää!